Ostoslista muualle

Kuva: Ferm Living

Astridin huoneeseen:
- prinsessakatos
- Matkalla paratiisiin -kankaasta verho
- String-järjestelmän lattiapaneeli (30X200) X2
- String-järjestelmän hyllyjä (30X78) yksi paketti, jossa kolme hyllyä
- String-järjestelmän pöytälevy
- vaatekaappiin vetimet

Evaldin huoneeseen:
- valaisin

Eteiseen:
- peili

Vaatehuoneeseen:
- peili
- hyllynkannakkeita

Keittiöön:
- kattovalaisin X3

Kuva: Marimekko

Kivat muttei pakolliset:
- La case de cousin Paul-valot Astridille
- kivat lakanat Astridille X2
- isompi peitto Astridille
- Ferm livingin Mini stars-seinätarrat Evaldin huoneeseen
- lepakkotuoliin uusi kangas
- yksi Kartellin valkoinen Masters-tuoli


EDIT: 
- haitarikuivausteline
- seinävalaisin keittiöön
- hylly keittiöön (tämä saattaisi kuulua sinne Ikea-listalle..)
- nimikyltti oveen
- akustinen väliovi eteiseen
- liukuovi meidän makkarin syvennykseen
- kahvat keittiön kaappeihin

"Voi p***y!"

Ajassa 4 vuotta, 2 kuukautta ja 22 päivää (tarkalleen ottaen 21 päivää, 20 tuntia ja noin 53 minuuttia), valitsin sanoikseni voi-perseen sijaan voi-pyllyn...

Ja riemuhan siitä repesi. Suunnaton riemu.

"Äiti sanoi voipylly, pylly, pylly, voipylly!" (Toistetaan noin 300 kertaa, hypitään ympäriinsä ja kikatetaan.)

Jatkossa äiti miettii vielä tarkemmin sanojaan.

Ostoslista Ikeaan

Kuvat Ikean nettisivuilta

- 4 pakettia GRUNDTAL-ripustimia
- 2 DIGNITET -verhovaijeria
- RIBBA -tauluhylly (115cm)
- 4 METOD -seinäkaappia (60X60) valkoisilla RINGHULT-ovilla
- peitelevy kaappien päälle ja sivuille samaista RINGHULTia
- SULTAN TJÖME -sijauspatja Astridin sänkyyn
- 2 DVALA -muotoonommeltua lakanaa Astridin sänkyyn
- aterinlaatikoita keittiön laatikoihin
- UTRUSTA kulmapöytäkaapin sisuste
- jonkinlainen ulosvedettävä teline (toivottavasti jo olemassa oleville) jäteastioille
- 2 FRÄJEN -pikkupyyhettä
(- hodareita, kahvia, limsaa ja irtokarkkia paikanpäällä/kotimatkalla syötäväksi sekä prinsessabakelseja pakkaseen)

Taivaslaulu

Liikutuin. Ärsyynnyin. Surin. Itkin. Ymmärsin. Ihmettelin.

Suosittelen.

Pauliina Rauhala: Taivaslaulu.

Blogloving

Roosa-täti käski liittyä jotta se voi seurata mua..joten..liitytään..

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11831443/?claim=mspdtebzsg7">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Kiva lauantai

Astrid oli Sappeella. Kotona oli rauhallista, mutta tyhjää. Päätin, että lähdetään myös Evaldin kanssa taas remonttia pakoon, tosin ei tällä kertaa Helsinkiin asti. Haettiin Roosa-täti ja ajeltiin Karkkimaailman tehtaanmyymälään. Maistelttiin karkkeja ja ostettiinkin pari laatikollista. Ajettiin hakemaan kirpputorilta aiemmin tekemäni löydöt, jotka jäivät sinne kun kassajärjestelmä sekosi enkä voinut maksaa kortilla. Ajettiin mummulaan. Evald nukahti matkalla ja yritettiin pitää häntä hereillä kaikin keinoin Roosan kanssa. Ei onnistuttu. Herätettiin poika kuitenkin ja syötiin mummun tekemää spagettilaatikkoa (lue: makaroonilaatikkoa, jossa oli makaroonit korvattu spagetilla).

Evald nukkui päiväunet ja unta kesti pitkään. Minä luin ja datailin ja söin lisää ja join kahvia mustikkamuffinsin kera ja höpötin Roosan kanssa. Ja vein tavaroita varastoon ja löysin sieltä meidän kamoista tönkän punaviiniä (jei!).

Sitten Evald heräsi. Hyväntuulisena. Naurettiin paljon kun syötiin välipalaa ja Roosa-täti tanssitti siskonpoikaansa. Keitin meille ruuaksi makaroonia (siis kotiin tuotavaksi, koska meillä ei vielä sitä liettä ole ja olen haaveillut pitkään pestopastasta). Lähdettiin ja vietiin Roosa-täti kisakatsomoon kaverinsa luo. Kuunneltiin matkalla kamalia, mutta tunnelmaanostattavia kiekkobiisejä.

Löysin parkkipaikan nopeasti ja sain auton helposti taskuparkkiin (olen kyllä siinä tullut paremmaksi jo pienessä ajassa..). Vastaan tuli iloinen isä, joka oli saanut paljon hommia tehtyä kotona. Syötiin sitä pestopastaa ja katsottiin jääkiekkoa. Suomi voitti pronssia. Teemu Selänne lopetti uransa. Syötiin jälkiruuaksi karkkia ja minä luin kirjaa kun pojat vielä "remontoi". Sitten Evald alkoikin taas yöunille. Nukutin hänet ja jatkoin kirjaa. Sain kirjan valmiiksi. Join melkein pullollisen Novellen aprikoosi&jasmiini-juomaa ja facetin. Join vähän punaviiniä. Menin nukkumaan, kunhan olin ensin katsonut Roosa-tädille, joka päätti tulla yökylään, sängyn valmiiksi.

Ja mukavaa oli tietää, että aamulla herätessä on vielä vapaapäivä ja Roosa yökylässä. Anton haluaa laittaa taas listoja. Me ehkä paetaan taas mummulaan Evaldin kanssa. Saadaan Astrid kotiin. Ei siis voi olla huono tuo sunnuntaikaan.

(Niin ja sattui päivässä kaikkea ei niin kivaakin; Heitin aamulla kännykän vahingossa lattiaan, niin että siihen (=lattiaan) tuli jälki. Evaldin päiväunille nukahtaminen kesti normaalia pidempään. Sitä ennen hän tiputti mummun enkelin, jolta katkesi kaula ja käsi ja huilu lensi. Keitin makaroonin pohjaan. Iskin jalkani lyijytäytekynään, niin että nyt on kantapäässä selvä kolo. Kiekkoleijonat eivät uskaltaneet itkeä tv-lähetyksessä. Söin vähän liikaa karkkia. Ajoin ylinopeutta. Evald itki, kun otettiin häneltä ruuvimeisseli pois. Mutta eipä ne tuntuneet niin kurjilta jutuilta kun pääasiassa oli iloista menoa!)

EDIT: Niin se kivaksi suunniteltu sunnuntai alkoi jo aamuyöstä. Vatsataudilla. Myrphyn laki ja mitä niitä nyt olikaan. 

VETTÄ!

Ei meinata Antonin kanssa uskoa tätä todeksi, mutta meille tulee keittiöön vettä. Kylmää ja kuumaakin. Ja tiskikonekin toimii, jos vaan laitetaan kiinni jatkojohtoon..uskomatonta. Upeaa! (Anton jopa heittäytyi niin runolliseksi, että totesi tämän olevan merkittävä paalu meidän remontissa..)

Vaikka eipä se asennus noissa edes ammattilaiselta mennyt ihan iisisti. Ja voitteko uskoa, sekä altaasta että hanasta puuttui jotain osia..mutta mistäpä tälläinen tavis olisi osannut katsoa paketit avatessa että löytyykö kaikki tarvittava.

Kvikille jo soitettiin ja suhtautuivat kuulemma jotenkin tosi nihkeästi asiaan. Hölmöt! Mitäs myivät ensin hanan ilman jotain rajoittimia..kai siitä nyt reklamoidaan..

PS. Kuvassa näkyvä välitila tullaan peittämään maitolasilla ja siinä sitten peittyy tuo laskemisen myötä tullut rako taustassa..

Keittiömurheita vol.2

Tältä näyttää nyt, huomenna toivottavasti taas paremmalta...

Täytyypä heti alkuun todeta, että toivottavasti näitä murheita ei tule kovin montaa jatko-osaa... Tässä kuitenkin jo lupaamani vol.2.

Keittiö on siis Ikeasta ja asioimme siellä useammankin keittiösuunnittelijan kanssa. Ensin meillä oli suunnitelmat, jotka eivät sitten olleetkaan realistiset. Sitten meillä oli väärät mitat. Sitten mitat tarkentuivat mutta suunnitelmat muuttuivat. Päätettiin tuhota yhdet vanhat komerot ja oltiin siitä tosi haikeita. Todettiin, että ei keittiö siltikään mahdu suunnitellusti. Mietittiin. Sitten päätettiin olla rakentamatta yhtä väliseinää (ja siirtää samalla vaatehuone toiselle puolelle asuntoa), jotta saadaan edes jotenkin keittiöön mahtumaan asiat, joita pidin tärkeinä (astianpesukone, täyskorkeat jääkaappi ja pakastin). Ja päätettiin säilyttää ne vanhat kaapit.

Moni sanoi, että kaatakaa väliseinä ja tehkää saareke. Itse näin melkein punaista. En halua, että keittiö (vaikka kuinka sitä rakastankin), näkyy olohuoneeseen. Joten nyt meillä on ihan hullun mallinen keittiö, mutta on siellä ainakin ne meille tärkeät jutut kohdillaan.

Mutta eipä ne murheet siihen jääneet, että saatiin suunnitelmat tehtyä. Kaapit toimitettiin kyllä kotiin, mutta ne olivatkin sitten jonkun vähän vanhemman suunnitelman mukaan tilatut, eli palautettiin niistä lähes kaikki. Ja jääkaappi, joka ei lähtenyt ensin vaihtoon, lähti kuitenkin myöhemmin, koska se oli kuljetuksessa kolhiintunut.

Eikä siinä vielä kaikki. Anton asensi keittiön peränurkan kaapistot. Totesimme niiden olevan aika korkeat (n.99cm), mutta "testailtiin" leikkuuasentoja jne. ja todettiin jonkun pitkän ja väsyttäneen remonttipäivän päätteeksi, että olkoon, ei se liian korkea ole. Mutta kun koko keittiö oli sitten asennettu siihen noin metrin korkeuteen, todettiin, että perkule, ihan liian korkea on.

Lasku oli toki onnistunut helpommin, jos ei altaan ja lieden taakse olisi välitilaan valittu vaneeria, joka a) oli kiinnitetty ruuveilla levyn alareunasta ja b) levy loppui muutenkin kesken. Päätettiin kuitenkin laskea taso, luopua vaneerista ja tilata välitilaan maitolasi. Nyt talvilomaviikolla sukuloitiin Helsingissä ja Anton laski kotona keittiön. Huomenna tulee putkimies liittämään hanat sun muut ja sähkömieskin saadaan toivottavasti pian, jotta saadaan se kauan kaivattu liesi (ja uuni) toimimaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin? Saas nähdä...

Keittiömurheita vol.1

Tälläinen liesi meille nyt sitten tulee.
Kuva verkkokauppa.comista.

Kuten jo hetki sitten ruuasta mainitessani kerroin, ei meillä ole ollut keittiötä aika pitkään aikaan. Tai siis, keittiö, noin niinkuin huoneena kyllä on. Ja on siellä jo useamman viikon ollut myös kaikki kalusteet paikallaan..mutta olemme odottaneet liesitasoa.

Meillähän oli jo liesitaso ostettuna ja kotiinkuljetettuna, kun sain päähäni, että haluankin toisenlaisen. Induktion ja valkoisen. Sitä sitten metsästettiin ja kun hyvä löytyi, oltiin aina liian väsyneitä tai kiireisiä tilaamaan se. Ja niin kului jokunen päivä (ehkä jopa 1,5 viikkoa) vaan saamattomuuttamme. Mutta nyt siis alkuviikosta, oli kulunut kuukausi siitä kun teimme tilauksen verkkokauppa.comiin. Olen aiemmin ollut ko. kauppaan ihan tyytyväinen, mutta nyt kyllä vähän ihmettelin toimintaa, varsinkin alkuun..
Ennen kun tilauksessa mainittu kuukauden toimitusaika oli kulunut, ei asiakaspalvelu voinut tehdä mitään sen suhteen, että olisimme saaneet osviittaa koska liesi on tulossa. Ja kun kuukausi kului ja he alkoivat asiaa selvittämään, niin ta-daa..eihän sitä liesitasoa ollut tulossakaan. Loppu maahantuojalta. Poistunut valmistajalta.

Mutta onneksi tässä kohtaa verkkokauppa.com alkoi toimia hyvin ja he tilasivat meille heti toisen, vähän paremman liesitason ja siihen samaan hintaan, jonka olimme aiemmasta maksaneet. Se on meille nyt luvattu viikossa, joten odotuksen pitäisi päättyä juurikin pian..

..mutta ei ne keittiömurheet tähän lopu. Siitä kuulette lisää seuraavalla kerralla (vai mitä se Tao Taon äitikarhu aina sanoikaan??)

No light

Evaldin huoneeseen tarvittaan kattovalaisin. Oikein minkäänlaista ajatusta siitä millainen, ei ole. Joskus ajattelin sellaisia "sirkusvaloja", mutta nyt kun niitä on niin paljon nähty, niin eipä ne oikein enää jaksa miellyttää silmää.

Lauantaina Kodin1 tarjoaa -30% valitsemastani tuotteesta. Olin ajatellut käyttää sen valaisimeen, mutta ainakin nettisivujen perusteella, valikoima on aika surkea. Paras on mielestäni tuo Eero Aarnion valaisin, jonka kuva on sieltä Ykkösen sivuilta. Mutta eipä tuokaan itse huoneeseen sovi ollenkaan..

Täytynee siis mennä lauantaina katsomaan, josko liikkeen valikoima olisi livenä parempi. Ja jos ei valaisin natsaa, niin tarvitaan me keittiön kattoon plafondit ja lepakkotuoliin uusi päälinen ja vaatehuoneeseen hyllynkannattimia, eli ehkpä sieltä jotain löytyy mihin tuon alennuksen voi käyttää..

Poskiontelot, tiedän että olette olemassa..

..niin..mitä sitä muutakaan sanomaan.

Tunnen poskionteloni ja se ei ole koskaan hyvä juttu. Huomenna on viimeinen työpäivä ennen lomaa, joten nyt on tietysti "paras" aika sairastua. Kyllä sitä nyt päivän seisoo vaikka päällään töissä ja sitten voi viettää loman sängynpohjalla.

Toivottavasti tämä tukkoisuus lähtisi, loma ei menisi sairastellessa ja elämä muutenkin hymyilisi.

Ihan pieniä toiveita vaan...

(PS. Nää poskiontelot saa mut aina vähän pois tolaltaan..sen verran vähän aikaa on siitä seitsemän antibiootin (+miljoonan diagnoisoimattoman taudin) talvesta..)

Yllätysjuhlat

Saimme tänään viettää ihanan kummityttömme yllätysnimipäiväjuhlia. Juhla oli yllätys lähinnä kai isäntäperheelle, jonka luokse tupsahdimme sankaria muistamaan Astridin muskarin jälkeen. Ja jäimme vähän pidemmäksi aikaa, kun mitä olimme suunnitelleet...

Hodarit, croissantit sekä rahkakakku maistuivat ja sankari oli super suloinen.

(Lahjaksi vietiin Schleichin (mikä sanahirviö!) jääkarhu ja pentu.)

Kuvat napattu Lahjakkaan sivuilta.

Gaggui

"Vähä liia tuhti"

Ne on tehny kaiken yhdes. Ne on niin ihanii!

Jotain ihanaa on tapahtunut!

Ihanat ystäväni olivat rohkeita. Heillä oli unelma. Ja nyt se on toteunut!

Viime torstaina pääsin vähän etukäteen ystäville ja perheelle tarkoitettuun tilaisuuteen ja lauantaina kaffela avasi ovensa yleisölle.

Kaikki oli ihanaa ja olen niin onnellinen Jonnan ja Johannan puolesta! Hyvä tytöt!

Gaggui-kaffela Humalistonkatu 15:sta ja facebookissa. Niin ja juttuja löytyy mm. teeässästä ja Melkein kuin uusi-blogista ainaskin. Ja onhan sillä Jonnalla oma blogikin.

You must feel it!

Parturointia

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa Evaldin kanssa ihan oikeassa parturissa. Se meni...no...ei niin hyvin kun mitä olin päässäni visioinut (Evald istuu sylissä, naureskelee parturille, syö tikkaria, katsoo Late Lammasta ja sik-sak tukka on leikattu ja tosi magee.), mutta hyvin varmasti kuitenkin noin niin kuin kokonaisuutena.

Tosin tikkari-itkevä-nuhainen-lapsi-leikattavat hiukset ei ole mikään paras yhdistelmä. Pari kertaa piti mennä huuhtelemaan tikkari ja putsata kädet. Mutta hiukset saatiin leikattua. Ja täys kymppi Rock n Stylen Nellille, joka ei hermostunut heiluvasta ja huutavasta päästä ja jaksoi nauraa sekä höpöttää lapi operaation.

Ja anteeksi niille parille muulle asiakkaalle, jotka olivat (ehkä) tulleet (rentoutumaan) parturiin. Ei (varmaan) onnistunut!

Kaaos

Hyvät ideat tulevat tässä päässä aina jälkijunassa...

Tuli mieleeni, että olisi ollut hauskaa ottaa joka päivä kuva samasta pisteestä asunnossa (tai miksei useammastakin pisteestä). Näin olisin voinut seurata projektin etenemistä (ja välillä takapakkia..) konkreettisesti ja hauskasti..mutta enpä keksinyt sitä heti alkuun..joten olkoon..

Paljon on tapahtunut ja paljon on vielä kesken. Kaaos on ja pysyy..ties kuinka pitkään?

Remonttiruokaa

Evaldille maistuu parhaiten mummun paistama kana. Lisukkeina herneitä, raejuustoa ja pestoa - sitä voisikin kutsua finedineksi tässä tilanteessa.

Remonttia on eletty nyt jo kolme kuukautta. Ensimmäinen kuukausi siitä tosin vanhassa kodissa asuen, jolloin remonttiruokaa tarvitsivat lähinnä remonttimiehet. Silloin upposi lähes kaikki. Citymarketin patonkeihin turvauduttiin lähes päivittäin. Ja joskus haettiin pitsaa tai kebabia.

Sitten tuli vaihe jolloin asuimme vanhemmillani; silloinkin ruokahuolto oli helpompi toteuttaa, vaikkei toisen keittiössä kokkailu ole koskaan sama kuin omassa. Siinä meni joulukin. En osaa sanoa mitä syötiin. Minä söin avocadoleipää aamiaiseksi ja lapset taisivat syödä paljon kananmunia.

Olen joutunut hölläämään periaatteistani - broileria on kulunut vaikken yleensä sitä välitäkään syödä.

Nyt olemme eläneet 1,5 kuukautta remonttiruokavaihetta, jossa asumme remontin keskellä, eli toisin sanoen ilman keittiötä. Ensimmäiset kaksi viikkoa elimme jopa ilman mikroa (se oli hullua se!) ja taisi siinä mennä samoihin aikoihin noin kolme viikkoa, että saimme jääkapin (onnea on suomen talvi kun on puhe jääkaapittomuudesta).

Vaikka käytössä on nyt mikro, kahvihkeitin, jääkaappi, pakastin, vedenkeitin ja leivänpaahdin, on ruokailu silti ollut aika ankeaa. Onneksi syömme arkena kaikki töissä/päiväkodissa lounaan ja lapset myös aamiaisen, joten varsinaista lämmintä ruokaa ei tarvitse "valmistaa" kuin kerran päivässä. Valmistaminen on toki todella helppoa; Astrid on niin innostunut mikron käytöstä että riittää kun aikuinen mättää ruuan lautasella niin jo luukku aukeaa ja pian mikro kilahtaa.

Huomaa, että viiniä ollaan sentään juotu ihan oikeista laseista.. (Letut Ikeasta..)

Mutta valikoima on niin surkeaa. Tai onhan sitä vaikka ja mitä, mutta valitettavasti suurin osa eineksistä ei vaan tipu. Parhaiten on uponneet Kokkikartanon laatikkoruuat. Itse kun en voi sietää kiusauksista muuta kuin Janssonia, joten valikoimasta olemme syöneet lähinnä pastoja. Citymarketin kotikeittiön ruuatkin ovat ihan jees, mutta omaa kaupassakäynti-ideologiaani vastaan sotii se, että kävisin joka päivä hakemassa meille sieltä päivällistä, joten kotikeittiöön turvaudumme vain kerran viikossa. Ikeassa olemme syöneet myös lähes viikottain kertaalleen (vuoroviikoin lihapullia ja hodareita), mutta viha(-rakkaus)suhteeni kyseiseen putiikkiin, alkaa pian taas vaikeuttamaan asiointia (sama oli viime remontin aikaan - tosin loppui nopeasti kun jäin äitiyslomalle..äitiyslomalaisellehan Ikean ruoka on loistavan hintaista!).

Odotan siis, että saisin taas keittiön jossa kokata. Tosin välillä mietin, että mitä sitten enää jaksan valmistaa. On tosiaankin helppoa huudattaa mikroa, mutta yök (nyt saa sanoa yök, vaikka yleensä ei ruuasta niin saa sanoa!) niitä valmisruokia. Haaveilen keitetyistä perunoista ja kaikesta keitetystä muutenkin (paitsi pastasta)..niin ja salaateista (meillähän ei ole myöskään mitään keittiövälineistöä käytössä joten esim. asioiden pilkkominen kertakäyttöveitsillä ei oikein luonnistu).

Mitä sitten mahdankaan ensimmäisenä uudessa keittiössä valmistaa?