Ehdoton käyntikohde Haaspalussa, ainakin lapsiperheille tai muuten lastenmielisille on Iloni Imedemaa. Astrid Lindgrenin useita kirjoja kuvittanut Ilon on asunut pienenä Haapsalussa ja hänen kunniakseen siellä pieni, sanoisin museon ja leikkipaikan välimuoto. Alakerrassa on esillä vähän historiaa ja paljon kuvituksia. Yläkerrassa taas hurjan paljon leluja vapaasti leikittävänä. Viihtyisällä sisäpihalla oli myös mahdollisuus leikkiä ja oli siellä myös ateljee, jossa olisi voinut askarrella.
Kun on vielä suunnaton Astrid ja Ilon fani, niin paikka on kyllä todella symppis. Okei, olisin toivonut näkeväni vähän enemmän suosikkiani Pikkuista Lottaa, mutta Katto-Kassinen taisi olla paikan suosituin hahmo, tai ainakin nopealla laskennalla oli Kassisesta eniten kuvia esillä. Hyvänä kakkosena tuli Sammeli-koira (mm. kirjsta Sammeli, Epp ja minä...suomeksi muuten Epp onkin Eeva). Myös Melukylä oli lapsineen hyvin edustettuna.
Ainoa miinus oli museokauppa. Anton huokaisi syvään ja totesi: "Mikä onni!". Ja niinhän se olikin, nimittäin näillä tuotteilla olisi voinut viedä minulta omaisuuden. Nyt oli tarjolla vaan eestinkielisiä kirjoja, muutama muki ja Katto-Kassinen palapeli, joka ei sytyttänyt. Kortteja toki oli myös, mutta ei niitäkään mitään henkeäsalpaavaa valikoimaa. Postikortit tuli kuitenkin hankittua ja varmaan oli tosiaan onni, ettei kukaan ollut vielä tajunnut myydä kaikenlaisia leluja ja kippoja ja julisteita Ilonin kuvilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa? No, sano vaan!