Kesämuistoja

Koska en, suunnitelmista huolimatta, bloggaillut kesällä juuri yhtään, pitää vielä näin syksyn kynnyksellä tallentaa muutamia kesäkuvia ja muistella toki samalla kymmentä viikkoa, jotka riensivät loppujen lopuksi sopivalla vauhdilla ja tekivät tehtävänsä, eli rentouttivat mielen. Jokin asettui ajatuksissa paikoilleen, tai muuten vaan sain aikaan sellaisen zeniläisen hyvän olon..tai jotain.

Meidän mökkimaisema on minulle paikka joka rauhoittaa. Kai se on yhdistelmä maaseudun rauhaa, luonnon kauneutta ja sitten sentimentaalisia muistoja lapsuudesta. Siellä mökkijärven rannalla on vaan jotenkin hurjan turvallinen olo. Vähän kuin olisi edelleen pieni lapsi ja voisi koska vain kiivetä mummun syliin tuvan puusohvalle tai vaarin polvelle kuistin korikeinuun. Ja parasta on nähdä miten omat lapseni nauttivat siellä olosta.