Viikonlopun ruokabakkanaalit

Meinasin kirjoittaa ruokaorgiat, mutta jotenkin vain tuo orgia-sana kuulosti niin väärään suuntaan vivahtavalta (olen nähnyt sitä paitsi sen yhden Jerry Springer shown jakson, jossa eräs nainen todella halusi pitää orgiat ruoassa...ei siitä sen enempää, mutta en siis käytä orgiat sanaa), joten kutsuttakoon meidän hyvällä ruoalla varustettua viikonloppua ruokabakkanaaliksi (vaikka juomapuoli jäikin mitättömäksi).

Eikä mistään mielettömistä bakkanaaleista ede ole kyse, mutta viikonlopusta, jonka jokainen ruokalaji vaan sattui olemaan älyttömän hyvä. Ja toisaalta viikonlopusta, johon osuivat kaiken muun hyvän syömisen lisäksi yhdet rippijuhlat, joten herkuteltuakin tuli useaan otteeseen.

Lauantaina aloitettiin aamu perheen yhteisellä aamupalalla, joka on mielestäni viikonloppujen kermaa. Joskus toki olisi ihana nauttia aamiaista vähän myöhemmin, mutta muutoin tapa on loistava. Eikä meillä siihen edes tarvita kummoisia; tuoreita sämpylöitä, oivariinia (hups..se olikin ingmariinia), aikuisille hyvää teetä (edes Anton ei halunnut kahvia ja itseasiassa lapsetkin innostuivat maistamaan teetä, aika reilulla hunajalla tosin), tuoretta basilikaa ja keitettyjä luomumunia...niin ja hyvää sormisuolaa munien päälle tietty. Banaaniakin pilkoin, mutta sitä ei tainnut kukaan syödä.

Lounaaksi tehtiin punajuuripestopastaa grillatulla vuohenjuustolla. Oreganoa tuo kaipasi, ei muuta. Kieli meni pastan mukana. Tyypilliseen tapaan Evald piti pastasta ja Astrid ei. Astrid taasen piti vuohenjuustosta ja ti-ti-di-dii ("yllätytz" kuten herra E itse sanoisi) Evald ei. Tämä on meillä niin tavallista; lapset pitävät ihan erilaisista mauista. Tuo pesto on muuten super helppoa ja riittoisaa.

Punajuuripesto Hesarin ohjeella

250g punajuurta
1 valkosipulinkynsi (laitoin kaksi)
0,5 dl pinjansiemeniä tai manteleita
0,5 dl parmesaania (laitoin enemmän)
1/2-3/4 dl oliiviöljyä
1 tl sitruunamehua (laitoin limeä, kun olin unohtanut ostaa sitruunaa)
mustapippuria
suolaa

Punajuuret keitetään kypsiksi ja kuoritaan. Kaikki heitetään mihin heitetäänkin ja surrutellaan sohjoksi. Done.

Jälkiruoaksi (jessus, että inhoan sanan ruoka ja sanan maku taivuttamista) teimme vielä koko perheen voimin omenapaistosta. Lapset sekoittivat päällisen ja pilkkoivat omenoita (vähän se pelotti äitiä). Mutta voin sanoa, että maistui tosi hyvältä kun oli kaikki päässeet osallistumaan. Paitsi, että Evald ei tavoilleen uskollisena välittänyt kyseisestä jälkiruoasta. Ei ole kovasti makean perään, paitsi että sitten kun on makean perään, niin sitten vasta onkin. Aika tarkka siis siinä mistä makeasta tykkää, mutta niitä mistä tykkää (jäätelö, karkki) söisi kyllä enemmän kuin isot ihmiset.

"Mummot paistaa lettuja, partiolaiset räiskäleitä!" sanos mun isä joskus

Eipä noihin kuviin ole paljon muuta lisättävää kuin että joskus on vain pakko pitää räiskälepäivä! Päälle omena- ja mansikkahilloja ja vaniljakastiketta (eikä kannata vaahdottaa, on paljon paremman makuista litkuna). Suosittelen lisäämään taikinaan hiilihapollista vettä ja suosimaan kahden pannun taktiikkaa - ehtii paistajakin syömään (hiilihappovedellä ei ole vaikutusta paistajan syömiseen, paitsi että räiskäleen rakenne on kivempi). Meidän pienet pannut oli käytössä ekaa kertaa. Ne ovat arvokkaimmat pannut jotka olemme koskaan ostaneet (ne nimittäin löytyivät asunnosta remonttia tehdessämme). Eivät tosin ole ihan hintansa väärti mutta saatiin me onneksi huusholli kaupan päälle ja yksi keittiöporras myös.

Mistä narusta vedetään..

..no ei ehkä narusta, mutta jostain pitäisi nuo keittiön kaapit saada auki. Vanhassa kodissa keittiö oli lopulta vetimetön, koska alkuun en osannut päättä millaiset haluaisin ja sitten jo opittiin olemaan ilman vetimiä. Vieraita ajatellen hankittiin muutamiin kaappeihin pomppulukot (tai mitä lie ne on), jotka avasivat ovet painamalla, mutta nekin olivat sellaisia muovisia pili-pali-lukkoja Ikeasta joista osa hajosi saman tien.

No, en edelleenkään pidä mistään vetimistä ja haluaisin kunnolliset pomppulukot, mutta...nyt kun kodinkoneet on integroitu kaappeihin, on niille pakko hankkia vetimet, koka mitäpä sitä jääkaapilla tai tiskikoneella tekee, jos sitä ei saa auki. Enkä myöskään siedä sellaista, että osassa kaappeja on vetimet ja osassa ei. Kaikkiin tai ei mihinkään, siis!

Ikean valikoima on surkea. Ikean lisäksi olen käynyt Kvikissä. Haluan mahdollisimman huomaamattomat vetimet, joten ne saisivat olla vallkoiset. Kvikillä on ne niin nähdyt pitkät, kulmikkaat ja aika kapeat vetimet. Yök ja anteeksi kaikki te joilla ne on (makuasia..). Toiset valkoiset, ei nekään kovin mielikuvitukselliset, on sellaiset yläreunaan kiinnitettävät, ikäänkuin "kynnet" joista saa vedettyä kaapin auki. Mutta saako ne sitten asentaa myös sivulle? Koska jääkaappiin sitä ei ainakaan saa yläreunaan?

Täytynee selvittää..tosin Kvikin palvelu on ollut meidän mielestä niin surkeaa, ettei kovin mieluusti siellä kyllä asioisi, vaikka oikein kivoja keittiöitä heiltä kyllä saa (meidän hanahan on Kvikiltä..). Raivostuttava juttu..luulin muuten jo, että Ikeasta itsestään olisi löytynyt täydellinen ovimalli (sellainen minkä yläreunassa oli lovi aukaisua varten), mutta eihän sitä nyt saanut tietenkään korkeakiiltoisena. Se olisinkin ollut liian helppoa!

Keittiömurheita vol.1

Tälläinen liesi meille nyt sitten tulee.
Kuva verkkokauppa.comista.

Kuten jo hetki sitten ruuasta mainitessani kerroin, ei meillä ole ollut keittiötä aika pitkään aikaan. Tai siis, keittiö, noin niinkuin huoneena kyllä on. Ja on siellä jo useamman viikon ollut myös kaikki kalusteet paikallaan..mutta olemme odottaneet liesitasoa.

Meillähän oli jo liesitaso ostettuna ja kotiinkuljetettuna, kun sain päähäni, että haluankin toisenlaisen. Induktion ja valkoisen. Sitä sitten metsästettiin ja kun hyvä löytyi, oltiin aina liian väsyneitä tai kiireisiä tilaamaan se. Ja niin kului jokunen päivä (ehkä jopa 1,5 viikkoa) vaan saamattomuuttamme. Mutta nyt siis alkuviikosta, oli kulunut kuukausi siitä kun teimme tilauksen verkkokauppa.comiin. Olen aiemmin ollut ko. kauppaan ihan tyytyväinen, mutta nyt kyllä vähän ihmettelin toimintaa, varsinkin alkuun..
Ennen kun tilauksessa mainittu kuukauden toimitusaika oli kulunut, ei asiakaspalvelu voinut tehdä mitään sen suhteen, että olisimme saaneet osviittaa koska liesi on tulossa. Ja kun kuukausi kului ja he alkoivat asiaa selvittämään, niin ta-daa..eihän sitä liesitasoa ollut tulossakaan. Loppu maahantuojalta. Poistunut valmistajalta.

Mutta onneksi tässä kohtaa verkkokauppa.com alkoi toimia hyvin ja he tilasivat meille heti toisen, vähän paremman liesitason ja siihen samaan hintaan, jonka olimme aiemmasta maksaneet. Se on meille nyt luvattu viikossa, joten odotuksen pitäisi päättyä juurikin pian..

..mutta ei ne keittiömurheet tähän lopu. Siitä kuulette lisää seuraavalla kerralla (vai mitä se Tao Taon äitikarhu aina sanoikaan??)