Sosekeitto vol.2

Kaappaus keittiössä on yksi suosikki ohjelmiani. Osittain siksi, että Kari Aihinen on vaan niin ihQ (jos ei kiinnitä huomiota selkäkarvohin) ja osittain koska on kiva päästä urkkimaan ja kurkkimaan ihmisten ruokatottumuksia ja keittiöitä. Mutta mukavaa on myös saada uusia ideoita omaan keittiöön. Vaikka vaahtovoissa paistaminen on muodostunut meillä vitsiksi, on ohjelman useampi resepti iskenyt. Tässä viimeisin isku. Ja kova olikin!

Porkkanakeitto

8 porkkanaa (porkkana per syöjä)
3 dl vettä
3 dl appelsiinimehua
100 g voita
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
pieni pala inkivääriä (peukalon kokoinen)
1,25 dl kuohukermaa
2 rkl ranskankermaa Creme Fraiché

Pese porkkanat, kuori ja pilko porkkanat, valkosipulit, sipulit ja inkivääri.

Laita kattilaan voita ja anna sen sulaa, lisää pilkotut raaka-aineet joukkoon voin kaveriksi. Kuullota eli paista kevyesti n. 5 minuuttia niin, että vihannekset kypsyvät hieman mutta eivät ruskistu.

Laita vettä kiehumaan.

Lisää kattilaan appelsiinimehu ja kiehuva vesi.

Lisää 2 tl suolaa.

Anna keiton kiehua 20 minuuttia kansi päällä.

Lisää keittoon kuohukerma ja keitä muutama minuutti.

Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Soseuta keitto tehosekoittimessa. Muista olla varovainen sekoittaessasi kuumaa nestettä, älä laita kantta liian tiiviisti kiinni vaan suojaa hieman raollaan olevaa kantta pyyhkeellä ettet saa roiskeita päällesi!

Viimeistele keitto ranskankermalla ja sekoita vielä hetki. Lisukkeeksi sopii esim. raejuusto, pähkinät tai vaalea leipä.

Voit soseuttaa sen myös sauvasekoittimella mutta blenderissä keiton rakenne tulee tasaisemmaksi ja kuohkeammaksi.

PS. Me taidettiin muuten jättää ranskankerma pois keitosta ja käyttää sitä vain lisukkeena paahdettujen kurpitsansiemenien kanssa.

PS2. Eikä kai tarvitsis enää mainita, että resepti on otettu ko. ohjelman sivuilta. No..mainitsin silti.

Sänkyproggis

Melkein vuoden projekti on pian saatu päätökseen. Ostimme viime syksynä vanhan kerrossängyn silloiseen kotiin lastenhuoneeseen. Aiemmin meillä oli ollut Jungmanni-osa Jolla-lastensängyn yläpuolelle, mutta jotenkin kyseinen kompleksi tuntui aivan valtavalta silloin 3,5- ja 1-vuotiaiden lasten sängyksi. Löysin siis huuto.netistä useitakin näitä pinnalaitaisia kerrossänkyjä (joka on näkynyt mm. Minnan blogissa..lieko siksi noussut suosioon?!), mutta monissa niissä tuntui hinta nousevan korkeuksiin tai sitten ne sijaitsivat meille mahdottoman matkan päässä. Yksi kuitenkin löytyi ja aika halvalla. Se haettiin kotiin heti. Tai ei kotiin, sillä maalipinta oli kamalassa kunnossa; toinen sänky keltainen ja toinen valkoinen.

Päätimme kuumapuhaltaa sängyt puhtaiksi vanhoista maaleista, jotta saamme uudesta pinnasta siistin. En tosin ihan silloin ymmärtänyt millainen homma siinä oli (ja siksi projekti, vaikka välillä se vähän oli unohtunut, kestikin). Keltaisen värin alta löytyi mm. ruskeaa ja vihreää ja valkoisen alta mm. sinistä ja ruskeaa. Jos työtunteja laskee, niin olisi tullut halvemmaksi ostaa vaikka pari niitä yksilöitä joissa hinta nousi pilviin, mutta toisaalta, ovat nämä kyllä nyt paljon rakkaammat, kun on aikaa saanut viettää näiden parissa oikein olan takaa..

Mutta siis, sänkyjen odottaessa valmistumistaan, ehdimme muuttaa ja lapset saivat omat huoneet. Mutta eipä tuo mitään, sillä mökille tarvittiinkin uuteen huoneeseemme pikkuinen kerrossänky, joten tadaa..siinä se on. Anton väsää vielä toiseen sänkyyn uuden pohjan ja mummu lupaili ostaa lapsille uudet lakanat synttärilahjoina. Niin ja täytyy myös vierailla Etolassa, sillä noiden sänkyjen mitat ovat sellaiset ettei tarvitse edes unelmoida löytävänsä valmiina sopivat patja..

PS. Ja sängyistä tuli TIETENKIN valkoiset..heh!

Sosekeitto vol.1

Keväällä tekee mieli syödä kaikkea värikästä (lue: kasviksia). Salaatit ovat vähän haastavia; ei sillä etteivätkö lapset niitä söisi, mutta tuntuu ettei pieni ihminen jaksa syödä salaattia niin paljon että se pitäisi nälän poissa tarpeeksi pitkään. Mutta sosekeitto; se osuu ja uppoo. Pitkästä aikaa teimme ihanan Laurani reseptillä hernesosekeittoa. Suosittelen!

Niin ja se vielä sanottakoon, että me laitamme yhteen annokseen herneitä jopa kolminkertaisen määrän (ohhoh..) ja juustona meillä on yleensä ihan ehtaa vuohenjuustoa, eikä sitä tuorejuustomallia. Kirvelin tilalla myös meillä on basilikaa. Nam!

Ravintolakokeilu: Martina

Halusin kokeilla monissa blogeissa kehutun ketjuravintola Martinan. Meidän lähin löytyi Skanssista ja ravintolan nettisivut lupailivat leikkipaikkaa lapsille, basilika-puskia kasvamassa ympäri ravintolaa ja lastenpäivät. 1/3 meni oikein, siellä oli lastenpäivät joka tarkoitti, että lastenannokset maksoivat 5€ kappale. Ja juu, oli siinä yhdessä nurkassa kulunut ja vähän rikkinäinen muovihökkeli jossa pyöri joku ankea videopätkä ja vierellä oli pieni nuhjuinen ämpäri jossa oli värikyniä. Myös värityskuvia löytyi. Basilikaa taasen en nähnyt.

Lasten annokset olivat ihan ok, molemmat söivät osan annoksestaan. Evaldin valitsema lehtipihvi oli kyllä huomattavasti parempi kuin Astridin taannoin Pinellassa tilaama pihvi, joka oli niin kuivaa ja palanutta ettei edes yksivuotias suostunut syömään sitä (äidin medium-pihvi kyllä upposi).

Anton söi lammasta valkosipulimuusilla (ei kun sehän oli isoin meidän koskaan näkemä karitsan koipi), ihan jees..liha mureaa. Ja mun lohiannoksessa oli super hyvää punajuuripestoa ja kaikki muu meni kyllä alas mutta ei ollut arvion arvoista. Summa summarum; emme mene enää paitsi jos olemme kuolemassa nälkään eikä muuta ole tarjolla lähimain.

Niin ja ravintolaan astuessamme meille molemmille tuli Antonin kanssa déjà-vu..Olemme joskus käyneet ravintolassa Anton meinasi että Astridin ollessa hyvin pieni, minä sanoin että odottaessani Astridia, mutta siis useampi vuosi sitten. Istuimme pöytään, saimme listan ja hetken kuluttua totesimme että ei halua eikä pysty. Ja voi sitä tarjoilijan ilmettä kun palautin listat tiskille ja vastasin kysymykseen, että ei kiitos, päätimme sittenkin olla syömättä (taisimme mennä viereiselle Heselle..).

Kesää odotellessa

Odottelen jo kesää..ei sillä, viihdyn töissä enkä koe olevani edes kovin väsynyt, mutta onhan se ihanaa kun on vapaus ja voi nauttia valosta; valvoa myöhään jos siltä tuntuu, herätä ajoissa mutta ilman pakkoa lähteä mihinkään, tehdä koko perheen kanssa mitä tykkää jne.jne. Ja tuntuu, että tänä keväänä meidän lapset on ihan loppu, puhki, poikki, slut, kaput...joten siksikin toivon, että pian jo loma koittaisi..

Ja onhan meillä ihan kivoja suunnitelmiakin; Evaldin synttärit, ihanien ystävien häät, loma Haapsalussa, ehkä rokkailut Ruisrockissa ja mikä parasta (meistä kaikista) mökkeily rakkaalla mökillä kaikessa rauhassa. Ja kyllä mun on pakko päästä myös Lintsille..
Mutta vielä pitäisi jaksaa lapsilla 8 ja  meillä aikuisilla 9 aamua.

Muista aina käyttää etuliitettä "Prinsessa-"

Ihailin jo ajat sitten Riikan blogissa alimman kuvan ihanaa Wheatin tyllihametta jota Suomessa myy mm. Little Copenhagen. Katselin hametta nettikaupassa ja klikkailin jo useasti ostoskoriinkin, mutta en saanut aikaiseksi ostaa sitä, kunnes...no kaikkihan se arvaa! Oikea koko oikeasta väristä oli loppu. Pieni googlailu ja toteamus, ettei samaa hametta saanut oikein mistään, paitsi että merkillähän on oma nettikauppa. Laitoin sormet ristiin ja hoin mielessä "älä ole toimitusta Suomeen, älä ole toimitusta Suomeen", mutta kappas, toimitus Suomeen toki oli ja aika pienen summan jälkeen jopa ilmainen. Joten tiesin miten siinä käy..kun olin kahlannut kaupan läpi, oli ostoskorissa monen sadan edestä vaatetta molemmille lapsille. Näin ollen edessä oli karsinta ja kovakätinen sellainen. Ja niinpä kotiin saapui ylläkuvatut vaatteet. Toimitus oli nopea, joten pelkäänpä, että tästä jää kauppa, josta tulee laittaa tilausta menemään joka sesonki (hyvä puoli on siitä, ettei Wheatilla tunnu olevan oikein missään mallistossa mustaa, eli moni vaate saa siitä syystä jäädä toisten ostettavaksi).

Mutta se etuliite "Prinsessa-"..miten se tähän liittyikään? Jos jotain olen oppinut 4,5 vuoden äitiyden aikana on se, että jos haluat saada pienen tytön pukemaan/syömään/istumaan/seisomaan/tanssimaan/puhumaan/mitä ikinä tarvitseekin tehdä, niin muista käyttää etuliitettä "Prinsessa-"..kuten prinsessa-jugurtti, prinsessa-legginsit, prinsessa-tuoli, prinsessa-asento, prinsessa-balettitossut, prinsessa-ääni jne.jne.jne.
Usein etuliite tulee liittää asiaan heti, joskus annetaan anteeksi äidin unohdus ja innostutaan sitten kun äiti on heittänyt ilmoille epätoivoisen "Ei mutta tämähän oli se prinsessa-pinni!" lausahduksen. Joskus muistan kuitenkin pelata varman päälle jo ajoissa ja hehkutin kuvan legginseistä (joista itse pidän, mutta tiesin Astridin vieraksuvan baggy-mallia) prinsessa-legginseiksi jo ennen kun ne kotiin asti tulivat. Eikä meillä ole ollut ongelmaa näihin pöksyihin pukeutumisessa, vaikka Astrid kyllä ilmoitti ettei oikein pidä siitä että haara roikkuu.

"Esä attu"

Hattu: Uusi hankinta KappAhlista (hintalapun mukaan 9,95€, kassakone antoi hinnaksi 7,95€ ja löysin vielä lompakosta alennuskupongin jolla hintaa jäi 5,95€
Paita: Vanha Mini Rodini
Hattufriikki: Omaa tuotantoa ja aivan ihana
Hyvä mieli: Hattufriikin kanssa ilmaista ja tarjolla lähes aina
Onnistuneet kuvat: Harvinaisuus