Aloitin vappuaaton aamulla kevään fiilistelyllä ja tein tavanomaisen kaurapuuron sijaan aamiaiseksi niitä alati himoitsemiani avocado-leipiä. Evald oli yöllä nostattanut kuumeen joten hän jäi isänsä kanssa kotiin, kun taas Astrid sonnustautui (hammas-)keiju-prisessa-pukuun. Pikkuveli tosin halusi myös tyllihameen ja keikisteli kuin paraskin tyttö mekossaan. Harvinaista herkkua aamuun toi myös Astridin saatto päiväkotiin, joka kuuluu harvoin hommiini. Tosin, naamiaisista huolimatta, ei Astrid olisi kovin mieluusti jäänyt päiväkotiin - kevätväsymystä, toivottavasti! Töissäkin oli tiedossa mukava päivä ja kivasti se menikin. Mutta siihen jäi.
Meidän oli tarkoitus käydä Astridin kanssa päiväkodin jälkeen vielä muskarissa ja suunnata sitten illalla juhlimaan ystäväni luo, jonne oli tulossa myös paljon lapsia. Pojat oli jätetty noista suunnitelmista pois jo aamusta (heidän päiväohjelmaan kuului lääkärikäynti jonka ansioista todettiin taas korvatulehdus ja Evald sai antibiootin). Kun hain Astridin päiväkodista, sain vastaan itkuisen ja täysin väsyneen tytön. Päätimme siis mennä suoraan kotiin. Kotona myös itse huomasin olevani täysin loppu, joten menin päiväunille ja mikä sitten odottikaan herätessäni - kamala flunssatunne! Emme siis lähteneet mihinkään. Näin ollen muffinsseja oli perhelleemme ihan liian paljon eivätkä ne oikein edes maistuneet (nimi, Better than sex, siis lupaili ihan liikaa!).
Vappupäivä oli tarkoitus aloittaa brunssilla ystäviemme luona ja suunnata sitten mökille. Skippasimme myös brunssin, koska eipä sitä nyt halua toisia sairastuttaa ja lähdimme verkkaisesti mökille. Siellä oli mummu koristellut pihapuun lasten iloksi ja sukulaiset olivat iloisissa vapputunnelmissa. Se oli lapsille kivaa! Itse sairastin sohvalla, mutta Anton sai, kiitos lastenhoitoavun, hommia tehtyä. Näin väsynyttä vappua ei kyllä ole hetkeen ollut, mutta voi miten onnellisia lapsemme olivat kun pääsivät taas mökille! Kyllä sinne vapputorille ehtii taas ensi vuonna eivätkä nuo raukat edes tiedä tivoleista mitään, koska emme ole kertoneet. Simaa emme tehneet ja munkkeja olisi ollut kiva paistaa, mutta sunnuntaina saatiin onneksi churroja. Ja oli se Kati-täti tehnyt simaakin. Joten väsynyt vappu, check, silti onnelliset lapset, check!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa? No, sano vaan!