Pala piirakkaa

Ihana ja hirvittävän rakas ystäväni tuli iltateelle. Jääkaapissa oli karviaisia, joiden tiesin olevan ystäväni lempiherkkua. Jääkaapissa oli myös kesäkurpitsaa (parhaimmillaan sitä oli jääkaapissa noin viisi kiloa!) ja kesäkurpitsa on taas yksi omista suosikeistani. Näin syntyi siis kaksi varsin maukkaaksi todettua piirakkaa, tosin molempia pitää tehdä uusiksi jo siksi, että pientä hienosäätöä kyllä kaipasivat rakenteen osalta.

Kesäkurpitsa-fetapiirakka

pohja:

100g voita

1 muna

220g vehnäjauhoja

suolaa

1dl juustoraastetta

täyte:

1 jumalaton kesäkurpitsa tai puolitoista normaalia 

sipulia (laitoin 4 kesäsipulia, jotka olivat suht pieniä)

valkosipulia (laitoin 3 aika pientä kynttä)

2 dl ruokakermaa

2 munaa

125g smetanaa

n.100g fetaa

tuoretta oreganoa

mustapippuria

suolaa

Sekoita kaikki pohja-aineet keskenään ja painele vuokaan. Raasta kesäkurpitsa (voi itkettää siivilässä jos haluaa) ja pilko sipuli sekä valkosipuli. Kuullota kaikki pannulla öljyssä. Jos et ole itkettänyt kesäkurpitsaa, anna muhia niin pitkään, että nestettä haihtuu runsaasti. 

Sekoita loput aineista sekaisin (murusta feta). Kun kesäkurpitsa-sipulihässäkkä on vähän jäähtynyt, sekoita se muiden aineiden joukkoon (tätä en tehnyt - oletin että olisivat menneet sekaisin...eivät menneet vaan olivat kerroksittain). Kaada pohjan päälle.

Paista 200 asteessa noin 30 min.

Karviais-marenkipiirakka

pohja:

150g voita

1 dl sokeria

1 muna

2,5 dl vehnäjauhoja

1dl kaurahiutaleita

täyte:

karviaisia+

sokeria (itse käytin hillosokeria)+

perunajauhoja (ensi kerralla käytän Maizenaa)

=sen verran että vuoka melkein täyttyy (sopiva suhde on 1dl marjoja, 0,33dl sokeria ja 1 rkl perunajauhoja)

marenki:

sopiva määrä marenkia suhteessa 1 valkuainen:50g sokeria (tein nyt kahden valkuaisen marengin, mutta seuraavalla kerralla laitan marenkia vähän enemmän)

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna. Lisää kuivat aineet. Painele taikina vuokaan. Sekoita täyteaineet ja täytä vuoka melkein täyteen. Paista 175 asteessa noin 30 min. Tee marenkivaahto valmiiksi ja pursota tai sivele piirakan päälle. Paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Kauniit värit karviaspiirakassa kyllä on, vaikka leikkaamisen jälkeen se näyttikin teurastetulta

PS. Kiitos rakas ystävä kauniista liljasta..parempi onni ollut sen kanssa kuin sen hortensian..ts. ilahduttaa edelleen!

Polttarit

Ennen häitä pidetään tietenkin polttarit. Olen osallistunut jo suht moniin polttareihin..en mitenkään miljooniin, kuten moni ystävistäni, mutta moniin kuitenkin. Useimmissa polttareissa on ollut peruskuviot; brunssi, hemmottelua, toimintaa, joku tehtävä ja morsiussauna. Kuitenkin ne kaikki ovat olleet aina täysin erilaisia keskenään.

Toukokuun polttarit pidettiin Raumalla. Teemana oli 50-luku morsiamen mieltymyksen mukaan. Entisajan kotirouva pääsi bingon ja burleskin kautta muuttumaan rockabilly-naiseksi. Sankari on varsinainen heittäytyjä, joten meno oli sen mukaista. Suurin panokseni iltaan oli kuppikakut, joita leivoin tee-hetkeen, josta morsian on myös haaveillut kukkakuppeineen ja hattuineen. Oh my dear, now you got it!

Hurmaavat häät

Ensimmäisenä lomaviikonloppuna tanssiittiin häitä Rauman seudulla. Ja aikamoiset bileet olikin! Sen lisäksi, että morsiuspari oli upea, ruoka hyvää, bändi jaksoi soittaa, tanssijalka sai polkea lattiaa pitkän ja hartaasti, paikalla oli paljon ystäviä ja kavereita, juomaa riitti ja tunnelma oli loistava...
...oli koko juhla täynnä pieniä yllätyksiä.

Menomatkalla bussissa tarjoiltiin pientä purtavaa ja juotavaa, oli hauska hääbingo, vieraita muistettiin lahjapussilla joka sisälsi arvan sekä liitulakuja ja kipparinpiippuja (aika osuvaa opettajalle ja merikarhulle, eikös vaan?), pöydät notkuivat alati vaihtuvista herkuista ja yöpalaakin tarjottiin runsaasti, vessasta löytyi tarvikkeita kaikkiin tarpeisiin sukkahousuista vauvanvaippoihin...

...eikä siinä kaikki; ympäri juhlatilaa saattoi bongata hauskoja juttuja; oli pussauskoppia, lataamoa, salakapakkaa (vanhan ompelukoneen kannen alla), kuvia jokaisesta vieraasta, kylttejä ympäri juhlapihaa, pikkubaari, kuvapiste (johon en tosin taaskaan muistanut mennä...), morsiamen vanhempien vanhat hääpuvut, kivunlievityscorneri...kaikkea ei edes muista! Ja kaikki nämä oli tehty hääparin mielytymysten mukaisesti Raumaa, merta, pitsiä ja vintagea rakastaen..

Ja vielä häävihko, johon oli perinteisen menun ja ohjelman lisäksi kerätty muun muassa esittely jokaisesta vieraasta! Vaivaa oli siis nähty, mutta kyllä kannatti! Oli L-O-I-S-T-A-V-A-A!

Hemma hos: A.&A.

Parhaita asioita elämässä on se, että on rakkaita ihmisiä lähipiirissä. Vielä paremmaksi menee, kun rakkaat ihmiset paluumuuttavat samaan kaupunkiin kanssasi. Näin kävi alku vuodesta minulle. Rakas ystävä ja hänen rakas siippansa (Astridin yksi lempiukko!) muuttivat takaisin Turkuun. Ja voiko siis olla upeampaa maisemaa makuuhuoneesta kuin heillä?!? Ei voi!

Hassua on mielestäni se, että olen ihaillut noita Ferm Livingin Cloud-tapetteja moneen otteeseen vaikka ja missä. Ja nyt vasta huomasin, että pilvien sisällä on tuollaisia kiekuroita. Olisikohan tarve käydä silmälääkärillä? Joka tapauksessa, ne ovat todella kivat ja sopivat hienosti tuohon makkariin. Kyllä tuolla taitaa nukkua enkelin siipien alla, kun on pilvet ja Tuomiokirkko ihan lähellä.

A. olet rakas!

Extempore

On joskus huisia lähteä tuulettumaan yhtäkkisesti. Vaikka olisi jo vaihtanut kotimekon päälle ja toisaalta odottelisi sitä rauhallista hetkeä sohvannurkassa lasten nukahdettua. Niin kun sitten päättääkin lähteä, voi huomata myöhemmin, että kannatti.

Näin siis kävi eräänä iltana. Ja kyllä taas jaksaa niiden juttujen jälkeen arkea paremmin. Välillä havahduimme tuijottavamme, kaikki kolme äitiä, screeniltä jalkapalloa. Ja toisessa hetkessä puhuimme pinnasängyistä, instagramista, lastenvaatteista, twittaamisesta ja päiväkodeista.