Moni juttu päältä ruma, sisältä tosi herkullinen (vai miten se sananlasku meni)

Kun kerran Hullujen päivien hullutteluista alettiin puhua, niin jatketaan vähän. Näin peltirasian, totesin mielessäni: "KAAMEA!". Luin kuitenkin mitä rasia sisältää enkä enää voinut vastustaa. Kiss-Kiss-karkkeja = ihanaa!
Vähän mulla on karkkimaku mummoutunut. Salmiakki (ja joku laku) maistuu mutta muuten ei tee mieli kuin vihreitä kuulia, Kiss-Kissejä ja kettukarkkeja. Joskus vähän Omareita.
Uskon myös tietäväni ottajan rasialle ihan perhepiiristä. Meidän oma Roska-Raija aka Astrid on mielissään tilpehööristä kuin tilpehööristä.

Ennen kun Vappu koittaa (ts. pääsiäisen tunnelmia)

Pääsiäinen meni, kuten varmaan monilla muillakin, kauniista säästä nauttiessa, ystäviä tavatessa, suklaamunia ja muita herkkuja syöden, leikkien, pelaten...
Lisäksi grillattiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä, siivottiin kotia pariin otteeseen, sain yhden ompeluprojektin valmiiksi ja toista aloitettua, ehdittiin taas pitkästä aikaa raaputtamaan mökille tulevia kerrossänkyjä vanhasta maalista ja käväisinpä myös vähän ulkoiluttamassa itseäni ystävän kanssa (+ Anton keikkaili pitkäperjantaina kuoron kanssa).

In Love

Tarkoituksena oli täyttää pakastin Hulluilta päiviltä hamstratuilla Pappagallon jäätelöillä. Kun pääsin hullareille, ei makuja ollut enää juurikaan tarjolla. Päädyin siis täyttämään pakkasta Mövenpickin jäätelöillä. Osa oli entuudestaa tuttuja makuja, toiset uusia tuttavuuksia. Ja yksi uusi tuttavuus sai jalat alta, sukat pyörimään jaloissa ja mitäs muuta..vei kielen mennessään.

Coconut & Passion fruit.

PS. Jäätelö sisältää kookoshippuja, joten jäi siksi Antonilta syömättä (=enempi mulle)

"Mummot paistaa lettuja, partiolaiset räiskäleitä!" sanos mun isä joskus

Eipä noihin kuviin ole paljon muuta lisättävää kuin että joskus on vain pakko pitää räiskälepäivä! Päälle omena- ja mansikkahilloja ja vaniljakastiketta (eikä kannata vaahdottaa, on paljon paremman makuista litkuna). Suosittelen lisäämään taikinaan hiilihapollista vettä ja suosimaan kahden pannun taktiikkaa - ehtii paistajakin syömään (hiilihappovedellä ei ole vaikutusta paistajan syömiseen, paitsi että räiskäleen rakenne on kivempi). Meidän pienet pannut oli käytössä ekaa kertaa. Ne ovat arvokkaimmat pannut jotka olemme koskaan ostaneet (ne nimittäin löytyivät asunnosta remonttia tehdessämme). Eivät tosin ole ihan hintansa väärti mutta saatiin me onneksi huusholli kaupan päälle ja yksi keittiöporras myös.

Jos pitäisi

 Luin joku tovi sitten Helsingin Sanomien artikkelin "Asperger-diagnoosin saanut: Normiin pakottaminen on kamalinta" joka kertoi Paula Tillin elämästä. Artikkeli herätti monia ajatuksia, joita en ala tässä nyt ruotimaan. Yksi asia jäi kuitenkin leikkimielisesti päähäni pyörimään. Tilli kertoi syöneensä joka päivä samaa ruokaa. Mitä siis minä söisin jos pitäisi joka päivä syödä samaa?

Päädyin syömään avocado-leipää. Siis ruisleipää, jonka päällä on avocadoa, suolaa ja mustapippuria (ja avocadon alla joskus vähän voita). Jos hyvin käy, voi päällä olla myös vähän sitruunamehua ja basilikaa, mutta se on vaan juhlapäivinä. Tänä lienee ateria johon en koskaan kyllästy, on se sitten aamiainen, lounas, päivällinen, välipala tai iltapala.

Mitä sinä söisit jos pitäisi syödä samaa joka päivä?


PS. Ensimmäinen kuva on ajalta, jolloin meillä ei vielä ollut keittiötä ja siksi astioina on kertakäyttöastiat.

Hemma hos: A.&A.

Parhaita asioita elämässä on se, että on rakkaita ihmisiä lähipiirissä. Vielä paremmaksi menee, kun rakkaat ihmiset paluumuuttavat samaan kaupunkiin kanssasi. Näin kävi alku vuodesta minulle. Rakas ystävä ja hänen rakas siippansa (Astridin yksi lempiukko!) muuttivat takaisin Turkuun. Ja voiko siis olla upeampaa maisemaa makuuhuoneesta kuin heillä?!? Ei voi!

Hassua on mielestäni se, että olen ihaillut noita Ferm Livingin Cloud-tapetteja moneen otteeseen vaikka ja missä. Ja nyt vasta huomasin, että pilvien sisällä on tuollaisia kiekuroita. Olisikohan tarve käydä silmälääkärillä? Joka tapauksessa, ne ovat todella kivat ja sopivat hienosti tuohon makkariin. Kyllä tuolla taitaa nukkua enkelin siipien alla, kun on pilvet ja Tuomiokirkko ihan lähellä.

A. olet rakas!

Lauantain leipomukset

Toteutin viime viikonloppuna lauantain leipomukset jo perjantaina..koska sää oli aurinkoinen ja no, en tiedä. Moni muu ei ehkä nimenomaan leipoisi aurinkoisena perjantaina, mutta itsellä oli niin hyvä fiilis, että vaikka vähän väsytti, oli tunne, että pitää leipoa.

En ollut hetkeen tehnyt sitruuna-valkosuklaamuffinsseja, joista pidän itse ihan kamalasti. Koska jääkaapissa oli vielä purkki valmista vaniljakastiketta, tuntuivat nämä muffinsit jopa helpolta tekemiseltä. Eivät ne toki vaikeita ole, vaikka kastikkeen itse keittelisikin, mutta nyt suorittiin mutkat..

Ainoa ongolema oli se, ettei reseptiä meinannut löytyä. Olen sen joskus anopiltani ottanut, kun olen hänen leipominaan näitä syönyt..kaivelin sitä puhelimen kätköistä ja muutamastakin reseptijemmasta, ennen kun löysin. Tässä se siis on, niin ei tartte enää ihmetellä mistä löytyy.


SITRUUNA-VALKOSUKLAAMUFFINSIT

150 g valkosuklaata
puolikkaan sitruunan kuori
100 g voita
80 g sokeria
90 g jauhoja (alkuperäisessä ohjeessa oli vähemmän, mutta ne lässähti pahasti)
0,5 tl leivinjauhetta
2 munaa

1. Sulata 100 g suklaasta ja lisää siihen sitruunankuori
2. Vatkaa voi ja sokeri kovaksi vaahdoksi
3. Lisää sula suklaa voi-sokerivaahtoon
4. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään
5. Lisää jauhot taikinaan
6. Sekoita taikinan joukkoon munat
7. Kaada muotteihin ja paina jokaiseen pala suklaata
8. Paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia
9. Tarjoile vaniljakastikkeen kanssa


Ohjeeseen kuului myös vaniljakastikkeen ohje, mutta sitä ei enää ole tallessa. Alkuperäinen ohje on luullakseni Glorian ruoka ja viini -lehdestä.